MC Nikke T. Silloin jotain vähän hurjempaa, nykyaikana sanoituksiltaan ihan pala kakkua.
Mihin sitä ihmiset oikein tottuvatkaan? Tänä päivänä tuntuu kyllä, että on vallalla ennemmin ajatus: Jos haluu saada, on pakko saada. Yhtään mitään ei tarvitse antaa. Kunhan saa itse. Eikä tämä päde vain "niissä jutuissa", vaan ihan kaikessa. Mulle kaikki heti nyt... kyllähän siihen välillä syyllistyn itsekin. Tänään en kuitenkaan aio olla kukkahattutätinä, vaan käännän ajattelun täysin ympäri.
Olen opiskellut tänä syksynä lisää vetovoiman laista. Mielenkiintoinen, muttei yhtään niin yksinkertainen ja helppo aihe, meillä kun jokaisella on uskomuksia ja reunaehtoja, jotka estävät meitä pääsemästä elämän virtaan. Kun vain pääsemme virtaan, mitä kaikkea me voimmekaan saavuttaa? Loppupeleissä virrassa on kyse siitä, mitä haluamme saada.
On niitäkin ihmisiä, jotka ajattelevat liiankin helposti, että jos haluaa saada, on todellakin pakko antaa. Sille on monta nimeä: kiitollisuuden velka, syyllisyys, itsensä vähättely esimerkkeinä...eivät yhtään kauniita asioita. Se voi olla myös jonkinlaista sisäistä, monesti tiedostamatonta ylpeyttä.
Joskus vastoin Mc Nikke T:n sanomaa voikin olla hyvä ajatella nurinkurisesti, ilman, että se on itsekkyyttä: Aina ei ole pakko antaa, jos haluaa saada.
Joskus on myös lupa saada ja vastaanottaa ilman antamista tai vastapalvelusta - ilman syyllisyyttä.
Havahduin syyllisyys-asiaan, kun sain reiki-opettajaltani Hawaijilta tuodun kiven.
Kaunis, pyöreä kivi, upea matkamuisto - ja opettajani tarjosi kiveä minulle, keräämään tylsät ajatukset ja huonot energiat pois. Sisälläni kävi myrsky, kun syyllisyys ja vähättely nousivat jostain mielen uumenista. Minäkö saisin käyttööni tuollaisen kauniin kiven? Takeltelin kyyneleitä pidättäen, etten voi mitenkään vastaanottaa tuollaista kaunista luonnonkappaletta, jonka opettajani oli vartavasten tuonut matkaltaan.
Reikiopettaja havahdutti minut: "Se kivi matkasi Suomeen siksi, että sillä oli tarkoitus. Nyt se pääsee täyttämään sen ja jatkaa matkaansa. Kiven tehtävä oli auttaa ja nyt on oikea hetki. Ei se ole minulta pois. Ajattele, jos me kaikki olemmekin yhtä - se, että otat vastaan kiven, tuo minullekin hyvän olon."
Sen jälkeen olen oppinut, miten tärkeää on opetella vastaanottamaan, saamaan lahjoja elämältä.
Ei se vieläkään helppoa ole, mutta kun niin tapahtuu, huomaan olevani virrassa, jolloin asiat sujuvat helposti ja vaivattomasti. Kun asiasta pääsee jyvälle, se on myös hurjan vapauttavaa.
Jos haluu saada, niin saa vastaanottaa - oikein hyvillä mielin ja luvan kanssa.
Kun olen virrassa, energia liikkuu kehossa, mieli toimii ja olen yhtä maailman kanssa - vastustamattomasti.
Tänään on ollut juuri sellainen upea flow-tunne <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti