Radiosta jäi soimaan päähän Roy Orbisonin In Dreams -kappale niin voimakkaana korvamatona, että pitihän se laulaa luikauttaa kotistudiolla. :D
Koskettava kappale, joutuuhan elämässä hyvästelemään rakkaita ihmisiä hetkeksi tai pidemmäksi aikaa - joskus jopa ikuisiksi ajoiksi (mitä ikuisuus ikinä tarkoittaakaan). Joskus ei edes ole mahdollisuutta hyvästellä, jos vaikka lähtö toiseen ulottuvuuteen tulee yllättäen.
Elämä tuo mukanaan epämukaviakin asioita, mille emme voi mitään - kuoppia, esteitä, korkealta tuntuvia vuoria. Sen kuuluukin tuoda niitä. Muuten emme saisi mahdollisuutta kasvaa.
Jokainen kohtaamamme ihminen voi toimia tärkeänä peilinä. Ystävät, tuttavat ja vaikkapa kaupan kassa peilaavat meille itseämme ja omaa toimintaamme.
Erityisen hyviä kasvunpaikkoja tuovat rakkaamme. He peilaavat meissä monia syviäkin asioita pintaan, antaen näin kallisarvoisen mahdollisuuden käsitellä asiaa - ja parhautta on, jos käsittelyn voi tehdä turvallisesti tietäen, että mitä ikinä nousee, niin rakkaat pysyvät vierellä. Se vie ylöspäin kasvun portaissa, parhaimmillaan yhdessä. Rakkaita ja niin tärkeitä peilejä, voisi siis sanoa.
Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme. Meillä on mahdollisuus valita, katsommeko rohkeasti peiliin ja käsittelemme esiin nostetut asiat - ne kun saattavat kuitenkin odottaa uudelleen kulman takana, jos heitämme peilin syrjään.
Sen lisäksi voimme valita tavan, miten käsittelemme asian. Meillä on mahdollisuus valita hyvä ja lempeys, valita mennä eteenpäin tuulesta ja tuiskusta huolimatta, valita rakkaus.
Joskus voi olla rankkaakin käsitellä vaikeita asioita, mutta palkintona on yleensä lopulta helpottunut olo, ilon ja rakkauden kokemus. Rohkeat valinnat laajentavat mukavuusaluettamme. Silloin rakkauskin laajenee niin itsessämme kuin muissa. On iso ero, elääkö elämänsä pelon vai rakkauden kautta. Toki pelkoja on jokaisella - ja vähintäänkin ne rakkaat kohtaamamme peilit nostavat niitä meissä esiin, antaen mahdollisuuden puhdistua ja päästää irti vanhasta, hioutua timanteiksi ja rakastaa itsemme eheämmiksi. Ei siis tarvitse haluta laulun sanoin elää unelmissa, vaan tästä elämästä voi tehdä unelmaa, sellaista mehukasta elämää.
Peilataan, kun tavataan!
Ja se kappale…se löytyy facebookista:
Sen perään suosittelen vaikkapa hieman kantria. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti